torstai 7. tammikuuta 2016

Auringon noustessa

Mikä saa ihmisen nousemaan ylös aamulla ja kuvaamaan näpit jäässä lähes kolmenkymmenen asteen pakkasessa?

Sitä on toisinaan tullut mietittyä. Hienoimmat ottamani kuvat olen saanut Saariselältä viime loppiaisena. Kuvilla onkin ollut mukavasti katselijoita:


Tälle loppiaiselle sattui myös kipakka pakkasilma ja olimme liikkeellä Syötteellä. Viisi yötä ähötimme 12 neliön asuntovaunussa viiden hengen voimin ja monta päivää retkeilimme komeissa maisemissa. Vaunussa riitti lämmintä ja ulkona kylmyyttä kuvattavaksi asti.

Kuvasin auringonnousun ja -laskun Syötteen huipulta. Samalla sain mukavan päivälenkin, sillä nousin pyörätietä pitkin huipulle. Retkeilimme myös Posion uuden Koronjää-reitin lasten kanssa   niinikään kirpeässä pakkasessa ja itsekseen korkkasin hiihtokauden sekä kävin lumikenkäilemässä Teerivaaralla. Kirjoitan myöhemmin ainakin Koronjää-reitistä lapsiperhenäkökulmaa. 

Alla tämän loppiaisen tunnelmia Syötteeltä. Ensin näytti kovasti siltä, että aurinko ei näyttäydy ollenkaan minulle kipuamisesta huolimatta, vaan pysyttelee tiukasti pilvien takana. Kävin vähän lämmittelemässä hotellilla ja sillä välin aurinko sitten tuli esiin pilvien takaa. Eihän se paljon vielä lämmitä.











Lopuksi vielä loppiaisen eriskummallinen auringonlasku matkalla kotiin.....


Lähetä kommentti