sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Hossa -Suomussalmen helmi- soveltuva lomakohde myös lapsiperheille?

Sateisena sunnuntaiaamuna osui silmiini aamukaffia hörppiessäni Kalevan (15.5) juttu kansallispuistoalueeksi Suomi 100-vuotta juhlavuotena muuttuvasta Hossasta. Satuin jutun ilmestymisen aikoihin olemaan viikonlopun yksin kotona. Minulla oli aikaa kaivaa arkistoista vanhoja kuvia Hossan reissuilta. Muistikuvani oli, että Hossa todellakin on hieno paikka, ja se soveltuu myös lapsiperheille. Tarkempaa mielikuvaa siitä, milloin perhelomaa siellä vietimme, minulla ei ollut. Sen muistin, että viikko Hossassa vierähti mökkeillessä ja jotain muistin myös tekemisistä.....

Arkistoista (kuvia riittää!) varmistui vuodeksi 2011 ja reissu toteutettiin ennen sääskiajan alkamista kesäkuun alussa. Vuokrasimme mökin - puusauna, kaivovesi ja kaunis järvenranta - viikoksi. Illuusiot kohdilleen. Alkuun vietimme siellä miehen kanssa kahdestaan pari yötä ja ajelimme uudelleen Ouluun (vai olisiko ollut mummola kauempanakin?) hakemaan katraamme loppuviikoksi mukaamme Hossaan. Mitäpä eivät pandansilmäiset vanhemmat tekisi, jos tarjoutuu mahdollisuus pieneen irtiottoon ilman lapsia?

Lapset olivat Hossan reissulla 2,5 v, 5v, 7v. ja 14v. Kuva-arkisto yllätti minut täydellisesti. Seitsemänvuotiaamme polki Hossassa maastopyörälenkkejä siinä missä isommatkin. Kalevan tämän päiväisessä jutussa mainittiin, että Hossaan pääsee edelleen maastopyöräilemään, vaikka siitä tulee kansallispuisto. Kokemuksestani voin suositella Hossan maastopyöräilyä myös kokemattomille maastopyöräilijöille. Minäkin poljin Hossan reiteillä useita kymmeniä kilometrejä.





Hossassa on myös esteetöntä reitistöä, joka soveltuu mainiosti pyörätuolia käyttäville tai lastenvaunuja työntäville perheille. Baanoilla huristelivat myös fillarilla meidän perheen pienimmät. Kiersimme Hossan luontokeskuksesta - erinomainen paikka, pihalla hyvä leikkikenttä!-  lähtevän polun. Polun pituus oli 3km ja 0,5 km siitä oli esteetöntä. Mukana kuljetimme fillareita kaikille lapsille. Mitenköhän siitäkin revohkasta selvittiin? Asennekysymyksiä pitkälti ja mukavaa taatusti oli. Tätyyhän sen olla, koska aina löydämme itsemme pöpeliköstä uudelleen. Muistaakseni luotopolun varrella oli yksi aivan erinomainen -jopa luxusluokan- taukopaikka.

Lasten kanssa osallstuimme myös Julman Ölkyn veneajelulle. Julma Ölkky on kuvankaunis kanjonijärvi Kuusamon rajalla. Ölkylle järjestetään verrattain edullisia (Hossassahan ei muuten juuri rahaa kulu) päivittäisiä veneretkiä kesällä. Veneretket ovat lapsille ja aikuisille rentouttava kokemus. Meillä muksut olivat innoissaan ja vanhemmatkin pääsivät nauttimaan mukavasta ajasta, johon ei sillä kertaa sisältynyt pyörien kantamista pitkoksilla. 


























Julman Ölkyn kiertää myös noin kymmenen kilometrin mittanen vaellusreitti, "Olökyn ähkäsy". Reitti ei sovellu aivan perheen pienimmille korkeuserojen vuoksi. Venereitin lähtöpisteessä oli kahvila, josta pystyi ostamaan jätskit matkalaisille. Julma Ölkky oli todella kaunis kohde ja taatusti näkemisen arvoinen. Veneestä käsin sitä pääsee katselemaan aivan eri perspektiivistä.

Muuten aika kului perheen kanssa vietetyllä lomaviikolla saunaa lämmittäen, kalastaen, soudellen ja pikkupatikointeja tehden. Maastopyöräilystä innostuneet kävivät useammankin maastopyörälenkin. 
Mökki sijaitsi kauniin järven rannalla. Mitään luksusta se ei ollut, mutta aivan oiva mökki perheloman viettoon. Hossassa oli ja on tarjolla kohtuullisen hintaisia vuokramökkejä. Hossassa on myös Karhunkainalon leirintäalue, jonka voisimme nykyisellään -vaunun omistajina- ottaa tukikohdaksi. Hossa on sijainniltaan syrjäinen. Hossa- sivuston perusteella matkaa on Suomussalmelle lähes 100 km. ja Kuusamoon 80 km. http://www.hossa.fi/

Syrjäisen sijainnin vuoksi Hossassa sai ainakin vuonna 2001 käyskennellä rauhassa. Poluilla ei ollut ruuhkaa. Kansallispuisto tuo kohteelle varmasti lisää kävijöitä ja tämän päivän Kalevan artikkelin mukaan majoitusvarauksia tulee koko ajan. Hossan majoituskapasiteetti ei tietääkseni ole kovin suuri. Kansallispuisto lisää elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksia Hossan alueen asukkaille. Toisaalta Hossan syrjäinen sijainti voi suojata Hossaa myös liialta ihmismassalta. Hossassa ei vielä ole viihdetarjontaa (korjatkaa, jos olen väärässä) ja poluilla tuskin tarvitsee jatkossakaan kulkea jonossa. 

Polut olivat jo vuonna 2001 hyvin merkittyjä ja taukopaikkoja oli paljon. Autiotupia oli useampia ja laavuja joka mutkassa. Suurin osa niistä sijaitsi kauniilla paikoilla. Hossa on myös oiva valinta melojille. Sen huomasimme jo partioaikoina. Pikkutyttönä olen melonut vaelluksella Hossassa käytännössä ensimmäistä kertaa. 






Hossasta löytyy myös esihistoriallinen Värikallio. Suomen kolmanneksi suurin kalliomaalausesiintymä. Värikallio on kansallispuiston myötä saamassa uuden katselutasanteen. Kävelimme kahdenkeskeisellä ajalla värikalliolle menevän reitin. Hossan Värikallio ;n maalaukset ovat tuhansien vuosien takaisia veneestä tai jäältä maalattuja hyvin säilyneitä kuvioita. Värikallion maalauksia pääsi ainakin ennen katsomaan alhaalta katselutasanteelta. Ne tulivat näin lähelle katsojaa ja tekivät suuren vaikutuksen. 






Hossan kansallispuisto tulee olemaan 11.000 hehtaaria. Hossan kansallispuisto lumoaa kävijänsä. Onnea Hossa, Onnea Suomussalmi! Menkää immeiset retkelle Hossaan! Soveltuu myös lapsiperheille :-)



Ei kommentteja: