tiistai 27. joulukuuta 2016

Valkoinen Vattukuru

Puhtaan valkeiden ensimmäisten lumipeitteiden aikaan huomasin, että Vattukurulle on tehty uusi talvireitti. Parkkipaikka on tänä talvena aurattu, ja oransseilla nauhoilla viitoitettua reittiä pääsee kulkemaan lumikengillä. Myöhemmin polku varmasti tamppautuu myös talvikengillä kuljettavaksi. 

Joulukuun leppoisessa pikkupakkasessa sain kunnian olla lähes ensimmäisiä reitin kulkijoita. Kesällä Vattukuru  - yksi suosikeistani - on vihreän sävyissä loistava taikametsä. Olemme retkeilleet siellä lasten kanssa aika paljon. Myös itsekseni tulee polku kierrettyä usein, varsinkin jos aikaa on vähän. Kierros on vain 2.1 kilometriä pitkä. 

Syötteen Vattukurusta vihreässä asussaan olen kirjoittanut Retkipaikkaan ja myös tänne blogiin.


Talvinen Vattukuru loisti valkeuttaan. Parkkipaikan tuntumassa taivaalla oli aavistuksen verran pastellin sävyjä.


Metsässä lunta oli jo kivasti, ja puut olivat saamassa tykkyä peitteikseen. Polkua ei ollut vielä painautunut ollenkaan. Lumikengät olivat siis tarpeen.



Kesästä tutut kukkulat ja kalliot olivat saaneet valkean lumipeitteen. Vattukurussa on mukavasti korkeuseroja, ja lyhyt reitti oli myös talvella vaihteleva.





Oksilla oli hentoa lumitaidetta. Tuli sangen jouluinen olo puhtaan valkeassa metsässä. Joulu olikin jo ovella, siihen oli enää aikaa pari viikkoa.



Pidän kovasti kaamoksen sävyistä. Päivän valoa on vain hetken aikaa, mutta metsän hämärässä on erilaisia sävyjä. Talvisessa Vattukurussa kulkiessani taivaalla näkyi hetken aikaa valoa. Aurinko näyttäytyi pilven raosta värjäten ympäröivän luonnon sävyllään. Itse kuljetan aina otsalamppua kaamoksen aikaan mukana. Valoa on todellakin vain vähän aikaa, ja joskus olen saanut suunnistaa otsalampun valossa metsästä pois. 


Alhaalla suolla auringon värjäämää maisemaa oli enemmän.




Kurun pohjalla oleva laavu odotteli tulistelijoita. Hanki laavun ympärillä oli koskematon. Laavun vieressä virtaavassa purossa vesi vielä kulki vapaasti.




Kurun kivikkoiset, jääkauden muovaamat rinteet, olivat niinikään valkoiset. Kyllä Suomen luonto on vain upea!


Pientä haastetta lumikenkäilylle ilman sauvoja tarjosivat jyrkät portaat kurun pohjalta ylös. Onnistuipa se minultakin, helppo juttu siis! Nyt oli jäljellä enää lyhyt matka autolle. Tänne palaisin talven mittaan uudelleen.







Lähetä kommentti